Kyseessähän on minun ihastuttavat hiukseni. Äiti vihas niitä ku ne oli sellaset melkeen valkoset (rakastin ylikaiken) ja oli nyt sitten ikionnellinen kun mä värjäsin ne keväällä tummemmiks.
Mutta tänään! MINÄ VOITIN TAISTELUN! Mun hiukset on (melkeen) bäk in bisnes. Nyt ne on melkeen yhtä vaaleet kuin ennen, mitä ne nyt on tummat alta. Aaw, mä rakastan näitä. Äiti ei tykkää yhtään, sen näki sen naamasta ku se laitto tuota väriä mun päähän. Sen verran äiti siellä kaupassa voitti, että mä en ottanu sitä entistä väriä millä aina värjättiin, vaan otettiin asetta tummempi. Mut silti musta tuntuu et nää on ihan yhtä vaaleat..? Mutta hällä väliä, nää on I-H-A-N-A-T!
On huomattavasti paremmat ku nuo juurikasvuiset kamaluudet. Hyihyi. Näissä kuvissakin tulee jo selväksi se, että tämä tyttö ei osaa piirtää pätkän vertaa! Vihaan piirtämistä ihan ylikaiken, joskus tulee kauhee himo piirtää kun ajattelen, että "ehkä mä oon jo oppinu jotain", mut sit saan todeta olevani ihan yhtä huono kuin aina ennenkin. Mutta ei sillä niin väliä, koska
MUN HIUKSET ON TÄÄLLÄ TAAS!<3<3 style="font-weight: bold;">pakko olla alempana. Ja tänään. Mun. Suklaa. Oli. Alempana. Miten tämä voi tapahtua? Otin siskon painostuksesta sitrus-mansikan toiseksi vaihtoehdoksi, joka nyt sitten oli alempana. Meinasin antaa tötterön takaisin ja vaatia et se myyjä vaihtaa pallojen paikat, mutta viisastuin ja jätin valittamatta. Jonoa alkoi kerääntyä taakse kun tuijotin suu auki väärinpäin olleita palloja.
Isosisko ehdotti, että me oltais menty johonkin syrjäiselle tielle, että se olis antanut mun ajaa autoa. Sehä vasta olisiki ollu näky.
Huomenna mun perjantaiputki menee pilalle, mutta ainahan on olemassa lauantai. Perjantaiputki on pilalla, koska mä joudun menee lauantai aamulla klo 7 vahtimaan Aadaa. Tai siis mun pitää olla jo ennen seitsemää paikalla, koska siskon pitää olla töissä seitsemältä. Oi voi.
-Emu<3
P.S. Mun hiukset on täällä taas.<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti