10. kerta toden sanoo?

Ja taas sitä mennään. Muutto edessä jälleen kerran. Kuten otsikossakin se jo mukavasti ilmenee, tää on kymmenennes kerta. Mahtavaa. Suorastaan hypin ilosta (on selkä kipuja, LEIJONAKUNINGAS SCAR<3)>ipän ostokset ja minä sain:



KNUBBIG-pöytävalaisin, I LOVE IT!



RAM-peili. En nyt tiedä rakastanko sitä nyt läheskää yhtä paljon ku tota lamppua, mut on se tyhjää parempi. Ja noi tylsät kehyksethän voi aina maalata. Oh thank god! :D

Sarppa oli meil tänää, katottii sellanen leffa ku The Breed (raivohullut koirat tappaa viikonloppureissulla jossain saaressa keskel ei mitään olevia nuoria). Iha seko elokuva. Koirat oli iha jumalattoman pelottavia. Mä en pelkää koiria, mut kuitenki ne oli jotenki vaa nii sekasin. Heti ku menin saattaa Sarppaa sen skoballe ja vein samal roskat ja meijän vieres haukahti koira, nii molemmat sai törkeen sätkyn. :'D Oli se varmaa naapureist aika hauska näky ku kaks blondia säikähtää pientä koiraa.



Lauantaina sitten muutto edessä. Avaimet saadaan torstaina, eli tiedossa on siivoamista, siivoamista, siivoamista ja vähän lisää siivoamista. Ja ainiin, unohdin varmaa mainita, SIIVOAMISTA!

-Emu<3

Ever mine, ever thine, ever ours.

Mä oon ihan selvästi tulossa kipeäksi. Minä, kaikista maailman ihmisistä vihaan kaikista väreistä eniten punaista. Ja mitä vaatekaapistani löytyykään. Joulunpunaiset sukkahousut.
Kävimme eilen katsomassa Norden ja sen jätkäkaverin kanssa Sinkkuelämää elokuva. Siinä yhdessä kohtauksessa Carriellä on ihana punainen kaulahuivi, ja nyt tahdon oman punaisen kaulahuivin. Mikä mussa oikein on??

Mutta lisää siitä leffasta. Olihan se joo ihan katsottava, mut en tajuu mitä ihmiset sitä nyt niin kamalasti hehkuttaa. Odotin et se on samaa tyyliä kuin Yön Ritari; koukuttaa alusta loppuun. Itseasiassa se oli aika tylsä ja aika odotettavissa ollut. En tajuu miten esim. mun serkku kävi kattoo sen kaks vai kolme kertaa. Ei se nyt NIIIN hyvä ollu. Mutta makuasioistahan ei toki sovi kiistellä.:DDDDD



Tässä Samanthan asussa ei taida olla mitään muuta hienoa kuin kengät, laukku ja ostoskassit. Muuten toi kokonaisuus on jotenki tosi järkky. Nauroin "vähän" tolle paidalle.

Aww Miranda ja Steve. So cute. Vielä sulosempaa siitä tekee sen, että Miranda on pidempi ku Steve. Ite en siihe koskaa suostuis.


Saatanan Kiho! Grr!


Charlotte: Kiroan päivän jona synnyit!
Kiho: ??? :DDDD
Charlotte: Lapsiveteni taisi tulla.

Tää oli koko elokuvan ehdottomasti paras kohta. Sen lisäks et Charlotte pasko housuunsa.
Charlotte on muutenkin ihan paras. Charlotte ja Samantha. Siinä mun lempparit. Molemmat on noi kaks ääripäätä täs leffas, kun Charlotte on sellainen perinteinen tahtoo-naimisiin-ja-saada-paljon-lapsia -ihminen ja Samantha... no... Samantha on Samantha. :)

Isukki vois antaa sen kameran jo takasin et saisin kuvia tänne muistaki ku elokuvista. Ehkä saisin sen huomenna jos nähään isukin kanssa?

-Emu<3>

Päänvaivaa

Juutalaisille koittaa uskonnollinen täysi-ikäisyys 12-13 vuotiaana, riippuen sukupuolesta.
Suomessa, 12-vuotias saa liittyä IRC-Galleriaan.

Se on jännä, vaikka miten paljon galleriassakin on teinejä, silti yli puolet käyttäjistä on täysi-ikäisiä. Silti tuntuu, että noita 12-vuotiaita pikkulissuja tulee vastaan joka sivulla mihin menee.

Tää pistää miettimään, että mitä mä tein kaksitoista vuotiaana. Olinko mä galleriassa meikkipelleilemässä ja leikin tosi hurjaa blurratuin naamoin? En. Mä taisin leikkiä barbeilla eikä nyt ensimmäisenä mikään galleria mielessä ollut.

Se on jännä, miten elämä menee eteenpäin niin nopeasti. Hyvin muistan sen, kun asuttiin haikarinrinteessä ja koitti ensimmäinen koulupäivä (jolloin oli ruokana kinkkukiusausta, piti ihan vaan ilmoittaa) ja jännitti iha hirveesti. Koulu alkoi siis koulun pienimpänä. Ja ennen kuin sitä huomasikaan, oli koulun vanhin, kuudesluokkalainen. Sitä oltiin niin koviksia niin koviksia kun pudotettiin pienempiä lumikasojen päältä ja oltiin koulun valtiaita.
Seuraavana vuonna koitti seitsemäsluokka, ja taas oltiin pienimpiä. Ala-asteella olit kovis, mutta uudessa koulussa olit taas pienin. Vanhemmat tyypit tuntui kauheen vanhoilta ja hienoilta, mutta sitten ku itse oli ysillä, ei musta miltään tuntunu. Aina kuvittelin, ku mun sisko ja veli oli ysillä, et voi ku ne on nyt niin vanhoja ja kaikkee. Musta tuntuu edelleen vähän samalta ku siltä pieneltä tytöltä suuri reppu selässään joka meni ensimmäisenä koulupäivänä isin ja äidin saattelemana kouluun.
Ysi luokka loppui ennen kuin se oli ees kunnolla ehtinyt alkaa. Seuraavana oli sitten tiedossa se koulu mihin oli itse halunnut ja hakenut ja toivottavasti myöskin päässyt. Mua vituttaa olla kauppiksessa, koska kaikki hakuideat tuli vasta yhteishaun jälkeen. Mutta eipä tämä mitään, on tuolla ihan kivaakin.
Ja taas huomasin olevani koulun pienimpiä. Nyt ne vanhimmat todella on jotenki tosi vanhan tuntuisia (taas), koska suurin osa niistä on ihan aikuisiakin jo. Mut mä tiedän, että kun sinne asti itse pääsee, ei se vanhalta tunnu. Äiti sanoi, että se ajattelee aikalailla samallatavalla kuin se ajatteli teininä. Ei ihminen silleen muutu.

Pienempänä jotkut tosi "suuret ja hienot asiat" tuntui niin suurilta ja hienoilta, mutta nyt kun niitä on kokenut nii ei ne nyt sitten niin suuria ja hienoja ole loppupelissä ollut. Ihan niinku mä nyt tässä odottelen innolla olevani 18-vuotias, että pääsee baariin ja sitten muutan pois kotoota, mutta joku sanoi mulle joskus, että ei se loppupelis oo mitenkää hienoa. 18-vuotiaana tulee sitten kaikenmuun näköinen vastuu, kuten vastuu omista teoistaan tulee täydelliseksi. Sitten on pahempi selitellä olevansa niin vauva ettei tajunnut tekoaan (olen kuunnellut maisteri Siikjärven yhteiskuntaopin tunnilla yläasteella).

Mut kai se ihminen on vaan luotu haluamaan sellaista, ja sitten kun sen saa nii ei siinä sitten enää mitään hohtoa ole.

-Emu.<3

It's priest. Have a little priest.

VIHDOINKIN! Neljän viikon odotuksen jälkeen, Sweeney Todd oli vihdoin ja viimein Makuunissa! Heti kun Johnny Depp avasi suunsa ja alkoi laulaa, aloin nauraa ihan tajuttomasti. Elokuva oli vähän samaa kastia kuin 30 päivää kaamosta, verta roiskui oikein urakalla. Sweeney Todd perustuu näytelmään. Johnny Depp esittää Sweeney Toddia, parturia, jolla on kosto mielessään. Helena Bonham Carter esittää Mrs. Lovettia, joka pitää lihapiirakka kauppaa Toddin parturiliikkeen alapuolella. Kun ruumiit alkaa lennellä, kummasti myös Mrs. Lovettin kauppa alkaa kulkea... Elokuvahan on musikaali, joten pitäähän tänne nyt paras laulu koko leffasta laittaa, ja se löytyy täältä. Tämä oli taas näitä Johnny Deppin ja Tim Burtonin loistavia yhteistöitä. Mrs. Lovettia näyttelevä Helena Bonham Carterhan on kihloissa ohjaaja Tim Burtonin kanssa.

Oikein mukava yllätys tämä elokuva oli, ehkä se ei ole tarkoitettu sellasille, jotka eivät pidä musikaaleista. Moulin Rouge kuuluu suosikki elokuviini, joten ehkä ei ole mikään ihme että tykkäsin tästäkin. High School Musicaleissakaan ei ole toki mitään vikaa...

Jännintä tai merkillisintä tai oudointa koko elokuvassa oli nähdä kolme Harry Potter elokuvissa esiintynyttä hahmoa:


Timothy Spall: HP leffat: Peter Pettigrew (Peter Piskuilan suomeksi)
Sweeney Todd: Beadle


Helena Bonham Carter: HP leffat: Bellatrix Lestrange
Sweeney Todd: Mrs. Lovett


Alan Rickman: HP leffat: Severus Snape (Severus Kalkaros suomeksi)
Sweeney Todd: Tuomari Turpin

Bonham Carterin roolit molemmissa leffoissa on jotenki tosi samannäkösiä. Hullu Bellatrix Lestrange on tosi Mrs. Lovettin näköinen, tosin Mrs. Lovett on huomattavasti mukavampi persoona. (Bellatrix tappo Siriuksen, nyyh! :'( )

Löysin eilen ovelasti KappAhlista lilan värisen neuletakin, jossa on tosi t-paidan hihat. Hintana vaivaiset 3 €, joten kyllä se sitte mukaan lähti ilman kummempia miettimisiä. Äippä osti mulle kirkkaanpunaiset sukkikset, jotka on järkytys mun päällä. Ihminen, joka vihaa punaista kaikista väreistä eniten, tahtoi sellaiset! Järkytys. Muttah, ne tuo vähän väriä munkin elämään. Nakertavaa, etten saa niistä kuvia ku kamera on isukilla.

Huomenna aamulla heti ensimmäisenä liikuntaa, jee jee. -.- Miksei liikka vois olla jo toisen asteen koulutuksessa vapaaehtoista? MIKSEI?!

-Emu <3>

Niin mekin elämme päivien viemää.

Sanoisin, että tämä on suhteellisen omituinen perjantai-ilta. Olen kotona, täysin selvinpäin, tietokoneella, vailla mitään tähteellistä tekemistä. Kaikki kaverit on joko Nummelassa tai Helsingissä taiteiden yössä. Tai sitten tekevät jotain muuta. Plääh.
Viime viikon perjantai kuului tähän samaan kastiin. Koulusta päästiin silloin, kuten tänäänkin jo klo 11.15 ja illalla oli tylsää. Viime perjantai erosi sentään siinä, että päivällä olin Jemin kanssa.

Tänään mua on vaivannut tajuton päänsärky koko ajan. Ajattelin viisaasti ja menin sänkyyn "lepuuttamaan silmiä", toisin sanoen nukahdin hetkessä. Parin tunnin päästä heräsin ja suuntasin itseni tietokoneelle ja katsoin subin netti-tv:ssä Janice Dickensonin mallitoimistoa. Ah niitä miehiä! Kuola valui norona lattialle kun katseli niiden six-packejä. Aah.

Seuraavana oli osana maailman paras sarja; Päivien viemää!<3>itsee mua Ma-Pe klo 16.05-17.00 välisenä aikana!



Mimi ja Shawnin häät

Mä oon niin kattonu tätä sarjaa, et ehkä tästäki löytyy jo niitä osasyitä, et miks mä en koskaan haluu mennä naimisiin. Ku miettii miten aina Samillekin käy. Sen piti mennä Lucasin kanssa naimisiin, mutta sitten tulee Kate ja torpedoi kaiken. Grr!! Tai, Belle meni naimisiin Phillipin kanssa, vaikka rakastaa oikeasti Shawnia, joka puolestaan meni naimisiin Mimin kanssa, joka tietää, että Shawn on oikeasti Bellen lapsen, Clairen isä. Huoh. Mimi ei se koskaan opi. Se menetti seksi-Rexinki tällä tavalla, ku se ei kertonu totuutta. :(

Aaw. Mimi ja Rex on niin paljon parempi pari kuin Mimi ja Shawn! Parhaita kohtia koko sarjassa tais olla ne, kun Rex esiintyi ilman paitaa... Uuh.

Sarjassa ärsyttää nykyään se saatanan Alex North. Se vois painua sinne mistä tulikin! Ja Marlenan muistinmenetys -.-'. Sillähä on ollu se jo puol ikuisuutta! :D

Tästä näytti tulevan jotenki Päikkäreitten täyttämä tekstinpätkä. Päikkäreistä vielä sen verran, että suomen parhaat Päivien viemää sivustot ovat tässä. Ite käyn siel jatkuvasti. :)
Noh, mutta kun se kamera on edelleen isukilla niin on turha odottaa mitään järkevää tältä tytöltä.

-Emu

Don't worry, be happy :)

-Excuse me, can you tell me where can I find the lift?
-Yes of course, it's right behind that corner.

Kuulostaako kivalle? No, tällästä meijän enkun tunnit nyt on. Mitään turhanpäiväisiä jaaritteluja ei oo, kaikki sanat kuuluu jotenkin tulevaisuuden ammattiin. Huoh. Kaikkein vittumaisinta merkonomi opiskeluissa on ehdottomasti kymmensormijärjestelmän harjoittelu. Nyt kun muhun iski tää jokaisen teinitytön "must have", eli tekokynnet, se ei ainakaa helpota oikeisiin näppäimiin osumista. Noh mut nyt ne on viilattu sen verran lyhyemmiks, että ne on suhteellisen käytännöllisen mittaiset. Kynsien pitoa helpottaa sekin, että kynsiliima on nyt koko ajan mukana.

Eilen liikuntatunnilla multa irtos kaksi kynttä, onneks Jemillä oli sitten kynsiliimaa mukana että sain ne takasin. Tänäänki lähti kaks, mutta fiksuna tyttönä mulla oli oma liima mukana.

Käytiin tänään kattomassa mun siskon ja äidin kanssa mulle ja äitille uutta asuntoa. Se oli musta ihan tosi kiva, yhessä kerroksessa ja molemmilla olis aika isot makuuhuoneet. Tai ainaki isommat ku nytte!

Ja mitä iloisempiin asioihin, MUN SKOOTTERI ON BÄK IN THE BISNES!<3

(c) Jemina

Aaw<3>

Pahapäivä

Tiedättekö tunteen, kun tuntuu on niitä päiviä, että kaikki mitä tekee menee pieleen? Mulla oli tänään juuri sellainen päivä.

Aamulla päivä alkoi sillä, että herätyskello ei soinut. Ei hätää, sillä heräsin kymmenen minuuttia aikaisemmin kuin alunperin oli suunnitelma. Huomasin, että puhelin oli poissa päältä ja yritin laittaa sitä päälle. Eipä mennyt. Sain kauhian sätkyn; ei kai se ole rikki. Ei, ei se ollut. Akku oli lähtenyt irti, kun eilen sen pudotin.

Seuraavaksi iski vaatekriisi, jota yritin ratkaista jo sängyssä maatessani. Ei onnistunut. Miten aina käy niin, että ostaa kaupasta ihania vaatteita, mutta niistä tulee hirveitä kun ne on sun omistuksessa? On se jännä. Ehkä tuo vaatekaappi tekee niille vaatteille jotain, mikä tekee niistä tyhmiä. Pitää tarkistaa asia joskus.

Vaatekriisi ratkesi tyypilliseen hätävaravaatteisiin. Raskauspaidan näköiseen, KappAhlilta ostettuun mustavalkoraidalliseen paitaan ja niihin tiettyihin Mangon farkkuihin, sehä Conversen pinkkeihin tennareihin. Huoh.

Hiukset meni päin puuta, meikkiä levisi sinne minne sitä ei pitänyt mennä.

Piti viedä samalla kun lähtee kouluun skootteri MotorHeaveniin korjaukseen. Vitut. Skootteri ei käynnistynyt nyt sitten ollenkaan. Se sai jäädä kadun varteen ja äitin kanssa sitten koululle autolla.

Fysiikan tunnilla ratkesi skootteri ongelma, mun serkun isä veisi sen autollaan korjaukseen päivällä. Onneksi oli sitten yksi huoli vähemmän.

Koulupäivä jatkui rattoisissa meiningeissä, eihän tuolla kauppiksessa mitään tapahdu. Toimistotehtävien tunnilla oli Näppäilyä (AAARRGGHHH!!!!!!!). Menetin hermoni ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen. Kirjoittaminen olis huomattavasti helpompaa, jos sais liikutella sormia miten lystää näppäimistöllä. "Ei saa liikuttaa sormia pois tietyiltä näppäimiltä!" opettaja sanoi, joka paljastui täydeksi kotkaksi. Hymähdin Nordelle jotain, ja heti kotka oli uhkailemassa, että meidän erotellaan luokassa istumaan jonnekin muualla. Muutahan sai tietysti puhua enemmänkin, eihän niille mitään sanottu.
Raivostuttavan, 1,5 tuntia kestäneen oppitunnin jälkeen hermot oli suhteellisen kireällä. Selkää särki ja kaikki oli pielessä. Teki mieli tappaa joku.

Päivän onnellisin asia (skootterin jälkeen) oli se, että viimeinen tunti oli peruttu, koska opettaja ei ollut paikalla. Huh. Kotiin siis.

Seuraava huolenaihe taisi olla se, että skootteri tulee taas hieman kalliiksi. 3000:nnen kilometrin huolto maksaa 100 € + korjaus. Iskä ei ole vielä ilmottanut paljon se sitten on yhteensä. Se siitä kampaajareissusta.

Ja nyt uusimpiin aiheisiin. IRC-GALLERIA EI TOIMI! Päivä on lopullisesti pilalla.

Mutta iloinen aihe tänään (skootterin ja tunnin peruuttamisen jälkeen) on se, että sain vihdoin ja viimein Mambo langasta (Novita) tekemäni mekon valmiiksi. Huono uutinen on se, että näytän makkaralta siinä. No, ei se mitään. Tein sen kovalla työllä, hartia- ja rannekivuista huolimatta. Pistän sen heti päälle kun sää viilenee.

Ainiin! Sekin rassaa, että isukki otti sen kameran pois. En saa uusia kuvia tänne, enkä myöskään galleriaan (siis omg mun elämä on niinQ pilal! :D)

Ehkä huomenna olis parempi päivä. Ja ehkä huomenna EI olis mitään hirmuista vaatekriisiä, se on nimittäin stressaavaa yrittää näyttää upealta Norden rinnalla, joka on aina virheettömän kaunis ja hiukset aina tiptop. Hällä väliä, I am what I am.

Huomenna pitkästä aikaa olen Jemin kanssa, ollaan oltu viimeksi toistemme seurassa tarkoituksellisesti sillon, kun oli ehkä legendaarisin ryyppyreissu aukiolla joskus talvella. Ollaan samassa koulussa nykyään, että tulee nähtyäkin vähän useammin. :)

-Emu

Why so serious?

Koulu alkoi sitten viimeinkin maanantaina. Voi kökkö. Samana päivänä näin iskää ekan kerran kesäkuun jälkeen. Ja se pahus vei kameran :(. Nyt ei saa uusia kuvia. Voi kökkö. Koulu alko periaatteessa kunnolla vasta tänään. Päästiin loppujen lopuksi kaksi tuntia aikaisemmin kun piti, koska opon tunti oli peruttu ja matikasta päästiin aikaisemmin kuin piti. Mä siis opiskelen Länsi-Uudenmaan koulutuskeskuksessa (LUKK) merkonomiksi. Kävin eilen Riicin kanssa kattomassa sen uusimman Batman leffan. Herranjumala se oli HYVÄ! Heath Ledger vetää siinä niin kympin suorituksen Jokerina. Ai että, kuola alkaa valumaan kun ajatteleekin sitä. Joker on siinä niin ihana. Parhaimpia kohtia (löytyy enemmän täältä.):
***
The Joker: Well, hello, beautiful. You must be Harvey's squeeze, hmm? And you *are* beautiful. The Joker: You look nervous. Is it the scars? You want to know how I got 'em? The Joker: Come here. Hey! Look at me. So I had a wife, beautiful, like you, who tells me I worry too much. Who tells me I ought to smile more. Who gambles and gets in deep with the sharks... look at me! One day, they carve her face. And we have no money for surgeries. She can't take it. I just want to see her smile again, hmm? I just want her to know that I don't care about the scars. So... I stick a razor in my mouth and do this... to myself. And you know what? She can't stand the sight of me! She leaves. Now I see the funny side. Now I'm always smiling!
***
The Joker: People will die. Starting tonight. I'm a man of my word.
***
The Chechen: What do you propose? The Joker: It's simple, we, uh, kill the Batman. Salvatore Maroni: If its so simple, why haven't you done it already? The Joker: If you're good at something, never do it for free.
***
Gambol: You think you can just come in here and take our money?
The Joker: Yeah.
***
*Batman slams The Joker’s head on a table*
The Joker: Never start with the head, the victim gets all fuzzy.
***

Ja näitä kohtauksiahan voisi jatkaa ikuisuuksiin, tää oli niin sika hyvä. Aah. En jaksa oottaa et tulee DVD:lle ja saan sen omaks. :) Ah.

Toi Jokerin osa teki tästä leffasta niin täydellisen, vaikkakin sitä olis saanu näkyy vähän enemmän. Mikään muu tässä leffassa ei oikee kiehtonutkaa. :)


Kuinka tollasta voi vastustaa? :D Ah.<3

-Emu

Welcome to the dark side, we have cookies.

Musta paljastuu lähes päivittäin outoja, pelottavia ja todella synkkiä salaisuuksia. Mun yks kaveri oli järkyttynyt, kun sai tietää et mä tykkään My Chemical Romancesta. Hän on siis itse melkoisen emo ja kuuntelee kaikkea tällästä musaa. Tänään päätin järkyttää häntä sillä, että kerroin että oon nyt ihan rakastunut Kill Hannahiin. Sitä voitte ite kuunnella täältä.

Olin tossa tiistaina mökillä Norden, Sarpan ja Callen kanssa Karkalissa. Voisi melkein jopa sanoa, että oli suhteellisen mukava reissu. Ja vois melkeen jopa sanoa, että se oli ehkä vähän vähemmän selvä. :'D Mut kivaa oli, ens kerralla ehk vois löytää miehet paikalle jostain, ettei meno äityis niin hurjaks neljän muijan keskuudessa.

Tänään meen Callelle yöks, ku sen porukat on poissa niin, et ne tulee sunnuntaina takasin. Huomennakin mennään tolla samalla mökkiporukalla tonne yöks, kun on kesän päättärit. Tänään meen vaan sinne Callen henkiseksi tueksi, kun se ei halua olla yksin. :)

Kävin tänää Henniksen kanssa Kirppusetil, josta en ostanu yhtikäs mitään. Löysin kivan huivin, mut se oli nyt mulle vähän liian hintava, kun rahanpuutos on aika yleinen tauti. Hennis sensijaan osti 64,50 € edestä tavaraa, sisältäen tosin kaks Mariskoolia.
Värjättiin kanssa tämän samaisen neidin hiukset bruneks. Saas nähdä mitä Tinttixillä on tähän sanottavaa, kun se oli niin Henniksen lävistyshankettakin vastaan... :'D Kerroin vasta värjäyksen jälkeen Hennikselle, että se oli mun toinen kerta kun värjäsin. Mutta hyvät niistä tuli, ei voi kuin kehua itseään. Ahihi.

Mut nyt jatkan näitten "emomusiikkien" kuuntelua, Bubu käski kokeilla The Usedia ja jotain muuta. Kaveriparat jos tykästyn oikee urakalla nyt tälläseen musiikkiin. Hihii.

-Emu<3>

Leffaa, leffaa ja enemmän leffaa.

Mun viikonloppu onki tässä ollut suhteellisen leffojen täyttämä. Eilen päätettiin tyttöjen kanssa, siis Sarpan ja Callen, että lähetään leffaan. Tunti eteenpäin ja istuttiin kattomassa Hancockia. Kyseessähän on siis elokuva, jota tähdittää Will Smith, Charlize Theron ja Jason Bateman. Will Smith esittää "supersankari" Hancockia, joka lähinnä tekee enemmän tuhoa kuin auttaa. Jason Bateman esittää Ray Embreytä, PR-miestä, joka yrittää parantaa Hancockin mainetta. Charlize Theronin rooli on Rayn vaimo Mary.
Loppua kohden leffa menee jotenki omituiseks ja toisaalta vähä masentavan surulliseks. Mutta hauska se on, muuta ei voi kyllä sanoa! :'D

Leffan jälkeen me käytiin rannassa puhumassa pervoja ja siitä sitten suunnistettiin SSO:lle, jossa istuskeltiin varmaan tunti ennen ku lähettii ajaa vesisateessa kotiin. Mä jouduin ajaa Callen skootteria, ku se ei ite halunnu. No, ei se mitään. Mutta kivaa oli, tosin outoa olla selvinpäin koko viikonlopun, mutta se korjautuu sitten tiistaina ku mennään mökille. ;)

Tänään kävin töissä ja vuokrattiin äitin kanssa sen jälkeen kaks leffaa, Harry Potter ja Feeniksin kilta (Harry Potter and the Order of the Phoenix: jota parhaillaan luen englanniksi, joten tästä johtui varmaan se, että koko ajan sanoin, että "ei se oikeesti mee noin.") ja Liftari (The Hitcher).

Kerron nyt tosta Liftaristä ensin, koska siihen Potteriin liittyy niin paljon juttuja joita haluan selittää ilman turhia häiritsemisiä muista leffoista.

Eli siis. Leffassa on pääosissa Sean Bean (Sean Papu<3),>än ympärilleen. On kyllä pakko sanoa, että tää on ehkä parhaimpia kauhuleffoja joita oon nähnyt. Tää oli joku uusi versio jo jostain vanhemmasta, vuonna 1986 tehdystä elokuvasta.


Sitten pääsemmekin Emun lempiaiheen pariin. Harry Potteriin.

Tää leffahan tuli jo viime kesänä leffaan, mut en oo nähny tätä sen jälkeen. Oli siis pakko vuokrata, kun Sweeney Toddit oli lainassa. Parasta leffassa on Tom Feltonin esittämä Draco Malfoy, jota ikävä kyllä näytetään aivan liian vähän! Ei Harry Potterissa itsessään ole mitään vikaa, mutta Dracossa on vain sitä jotakin. Onneks seuraavassa leffassa sitä on pakko näkyä paljon, onhan se siinä kirjassakin niin paljon esillä.<3>

• Sirius näyttää Mustan sukupuun Harrylle jo ennen kuin nuoret lähtee kouluun, ei joululomalla!
• Kun Harrya tullaan hakemaan Dursleyltä, mukana on myös Remus Lupin ja monta muutakin tyyppiä!
• Kalmanhanaukio ilmestyy väärällä tavalla!
• Siellä Kalmanhanaukiolla ei sais puhua kovaa, ettei se Siriuksen äidin maalaus ala kirkumaan. Sitä se ei tee koko elokuvan aikana, vaikka se tekee niin kirjassa jatkuvalla syötällä!
• Kingsley Kahlesalpa ei kerro Arthur Weasleylle, että Harryn kuulustelun aikaa on vaihdettu, päinvastoin; Harry tulee sinne viisi minuuttia myöhässä!

• Pahin virhe kaikista: Cho Chang ei ole se, joka ilmiantaa Albuksen Kaartin, se on hänen ystävänsä Marietta Edgecombe. Ilmiannon jälkeen hänen kasvoilleen ilmestyy paiseita, joista muodostuu sana kielijä.

Virheitä voisi jatkaa vaikka koko päivän. Muutenkin Harry Potter elokuvat on täyttä roskaa, kun niissä muutellaan kohtauksia niin paljon, ettei mitään rajaa. Raivostuttavaa.

Sitähän aina miettii, että mikä niissä kusipäissä kiihottaa. Draco Malfoyn rinnalla lempihahmoni taitaa olla vanha kunnon Lordi Voldemort.



Häneenkin liittyy muutama epäkohta tässä elokuvassa! Siinä kohtauksessa, kun Harry näkee unta ja näkee Voldemortin King's Crossin juna-asemalla, Voldemortilla on puku päällä. Voltsuhan vihaa jästejä, ei se pitäis pukua päälleen!

Tässä on ehkä häiritsevin epäkohta:

Katsokaa sen silmiä! Niiden pitäisi olla punaiset, ei siniset tai harmaat mitkä lie. Raivostuttavaa, miksei leffojentekijät ota pikkuasioitakin huomioon, mitä tällänen fanaattinen fani ottaa? Hmph.

Tästä Voldemort aiheestä vielä. Mua on aina kiinnostanu kauheesti se, miksi esim. Dumbledore sanoo, ettei Voltsu usko rakkauteen. Miksei? Myös uskollisena FinFanFunin käyttäjänä, ficcien lumoavaan maailmaan tutustuneena kirjoitin siihen liittyen ficin, Snowy.
Itse mä olen aika ylpeä tosta tekstistä, vaikka se ei ookkaan millään tavalla fantastinen mestariteos. Idea vaikutti mun päässä niin loistavalta, että se oli pakko kirjoittaa kaikkien luettavaksi, vaikkakin sen uhalla, ettei siitä mitään kummempaa söheröä tullut.

Mun muut ficit löytyy täältä.

Emu kuittaa ja kiittää.<3

Takki ja taivas

Eilinen ei ollut kovin kiva päivä. Sen lisäks, että taas ukkosti, joku meni rikkomaan mun skootterin. Ei kiva. Ei yhtään kiva.

Ku menin kaupunkiin, kaasu toimi täysin moitteettomasti, kaikki oli kunnossa. Kahden tunnin päästä kun oltii Tinttixin kanssa lähössä ajamaan Hennikselle, nii töttöö. Kaasu lagas suhteellisen pahasti. Se oli koko ajan kuin se olis ollu pohjassa. Mun tädin entinen mies totesi ku vein sen skoban sille näytille, et joko sielt on joku johtovaijerimikälie katkastu tai se on löystyny. Mun ovelat päätelmät kuitenki on et joku on menny paskoo sen. Ei skootteri kahdessa tunnissa itse itseään riko?!

Nii että kiitti vitusti sille kusipäälle joka keksi perjantai-illan ratoksi rikkoo mun skootterin. Tää oli vika kerta ku tää täti menee skootterilla perjantaina kaupunkiin.

Niinpä mä olen tällä hetkellä liikkeellä pyörällä, voi itku. Tekee tosin ihan hyvää, mutta ku ei millään jaksais. Noh, pelastetaan jääkarhut ilmastonmuutokselta.


Eilen päätin sitten alkaa harrastaa luontokuvausta kun poljin hiki hatussa illalla kotiin. Taivas oli ukkosen jäljiltä ihanan värinen nii nappasin kuvan. Mä myös yritin ottaa kuvaa kahesta rusikosta, mutta ku olin saanut kameran käteen ja astunut askeleen lähemmäs nii molemmat lähti haneen. Musta ei siis ole luontokuvaajaksi.

Tänään aamulla herätys oli oikein nätisti tasan kello kuusi. Mun piti lähteä vahtimaan sitä siskontyttöä Aadaa. Huoh. Tosin siellä vetelin muutaman tunnin tirsat ja katoin telkkaria ja käytiin sitte äitin kanssa kaupungissa.

JOSTA LÖYSIN TÄMÄN IHANAN TAKIN ETTEI TARVITSE MENNÄ HESAAN ASTI! :

Hintaa ihanuudella oli 44,95 € Sokkarista. Ei siis ole aito. Ja se näyttää paljon paremmalta mun päällä luonnossa ku noissa kuvissa. Äiti ei oikein innostunu siitä, mutta mitäs sillä on väliä, mä rakastan sitä.<3>

They are back in the business.

Äitini luulee olevansa ovela. Hän luuli, että voisi voittaa taistelun sillä, että siirtää sen kauppaan.

Kyseessähän on minun ihastuttavat hiukseni. Äiti vihas niitä ku ne oli sellaset melkeen valkoset (rakastin ylikaiken) ja oli nyt sitten ikionnellinen kun mä värjäsin ne keväällä tummemmiks.

Mutta tänään! MINÄ VOITIN TAISTELUN! Mun hiukset on (melkeen) bäk in bisnes. Nyt ne on melkeen yhtä vaaleet kuin ennen, mitä ne nyt on tummat alta. Aaw, mä rakastan näitä. Äiti ei tykkää yhtään, sen näki sen naamasta ku se laitto tuota väriä mun päähän. Sen verran äiti siellä kaupassa voitti, että mä en ottanu sitä entistä väriä millä aina värjättiin, vaan otettiin asetta tummempi. Mut silti musta tuntuu et nää on ihan yhtä vaaleat..? Mutta hällä väliä, nää on I-H-A-N-A-T!

On huomattavasti paremmat ku nuo juurikasvuiset kamaluudet. Hyihyi. Näissä kuvissakin tulee jo selväksi se, että tämä tyttö ei osaa piirtää pätkän vertaa! Vihaan piirtämistä ihan ylikaiken, joskus tulee kauhee himo piirtää kun ajattelen, että "ehkä mä oon jo oppinu jotain", mut sit saan todeta olevani ihan yhtä huono kuin aina ennenkin. Mutta ei sillä niin väliä, koska

MUN HIUKSET ON TÄÄLLÄ TAAS!<3<3 style="font-weight: bold;">pakko olla alempana. Ja tänään. Mun. Suklaa. Oli. Alempana. Miten tämä voi tapahtua? Otin siskon painostuksesta sitrus-mansikan toiseksi vaihtoehdoksi, joka nyt sitten oli alempana. Meinasin antaa tötterön takaisin ja vaatia et se myyjä vaihtaa pallojen paikat, mutta viisastuin ja jätin valittamatta. Jonoa alkoi kerääntyä taakse kun tuijotin suu auki väärinpäin olleita palloja.

Isosisko ehdotti, että me oltais menty johonkin syrjäiselle tielle, että se olis antanut mun ajaa autoa. Sehä vasta olisiki ollu näky.

Huomenna mun perjantaiputki menee pilalle, mutta ainahan on olemassa lauantai. Perjantaiputki on pilalla, koska mä joudun menee lauantai aamulla klo 7 vahtimaan Aadaa. Tai siis mun pitää olla jo ennen seitsemää paikalla, koska siskon pitää olla töissä seitsemältä. Oi voi.

-Emu<3

P.S. Mun hiukset on täällä taas.<3

Ihana koru, parempi mieli

Mä oon tällä hetkellä todella iloinen. Sain vihdoinki tehtyä siitä vähä aikaa sitte ostamastani kasetista korun, kun Bubu avuliaasti poras siihen kaks reikää.

Eikö oleki lutunen? :> Kuuntelin tota kasettia ehkä kaks sekunttia sillon ku ostin ton. Vladimir Vysotskin lauluja. Oli pakko jättää noi kaikki tekstit näkyviin, kun ne on suhteellisen läppiä. Mut eiks oo ihana? <3>
Mekko >>> Vero Moda
Legginssit >>> Lindex
Koru >>> Kasetti kirpparilta muuten made by minä

Kesäkesäkesä. Aah. Miksi Suomeen tulee talvi ja syksy ja kylmä? Vihaan ajatusta loskasta ja rännästä, kuravelli kelistä ja mädistä lehdistä maassa. Yäk. Mutta onneksi vielä on kesä ja kärpäset.

Multa lohkesi tänään hammas jotenki todella oudolla tyylillä. Aluks mä luulin et siin oli joku kökkö, mut sit sainki todeta et siin on hole. Hmm. Nyt se häiritsee ku ei oo tottunu et on tollanen terävä reunainen kolo hampaassa. Mutta hammaslääkäriinhän mä en mene vapaaehtoisesti! On jääny kolmosluokan talvesta sen vertainen kammo, että ei kiitos. Sillonhan mä laskin pulkalla aitaa päin ja sen takia mun purukalusto on yks-risti-kaks. Koko sitä seurannut talvihan sitten oleskeltiin hammaslääkärissä kerran viikossa, viimeisen kerran kesäloman ensimmäisellä viikolla jos oikein muistan. Hyi. Sitä en kyllä enää koskaan halua kokea.

Aah tänään saa hyvää ruokaa. Pyttipannua. Se on parasta kesäsin, kun äiti tekee ne perunat uusista perunoista. Se on ihan sika hyvää.
Mutta nyt mä lähden nauttimaan helteisestä kelistä takapihalle. Äiti sanoi, että loppuviikosta alkaa tulla taas kylmä.

SYKSY PYSY POISSA!

-Emu <3>

The show must go on.

Elämä on kyllä merkillinen asia. Sitä pistää väkisinki miettii, et miks me ollaan täällä. Mikä on meijän elämän tarkotus? Onko meijän tarkotus vaan olla täällä se n. 100 vuotta ja sit lähteä? Mitä järkeä siinä on? Nää on näitä ikuisuus kysymyksiä, joihin kukaan ei osaa vastata.

Mun äiti on kiinteistövälittäjä ja sit se törmää aina iloisiin ja surullisiin asioihin työssään. Tosi usein se myy taloa, joka on ollu aluks jonkun pariskunnan jotka nyt sitten eroo. Tai sitten mummo vaihtaa asuntoa pienempään, koska pappa on kuollut. Tai sitten on näitä iloisia, että muutetaan juuri uuteen kotiin, tai isompaan perheen lisäyksen nimellä tai sitten muutetaan yhteen ja ostetaan oma asunto.

Äiti myi viime talvena Lohjan lukion takaa olevasta uudesta kerrostalosta aika ison asunnon vanhalle pariskunnalle, jotka on asunu talvet vuodesta 1992 asti Espanjassa, että niillä on siel omakotitalo. Ne on yrittäny myydä niiden Espanjan asuntoa, mut kukaan ei oo ostanu sitä.
Niillä on koira, joka on ilmeisesti valkoinen ylämaanterrieri mut vaan harmaan. Se pappa oli tuossa helteiden aikana lähtenyt viemään koiraa ulos, mutta se olikin jääny papan viimeiseksi reissuksi. Pappa sai sydänkohtauksen kesken matkan lukion takana ja tuupertui maahan. Koiran hihnasta hän ei ollut päästänyt irti.
Voin vaan kuvitella miten hirveetä sillä mummolla on ollu, ku mies on noin vaan kuollu. Se olis ehkä maailman hirvein asia, kun sanois just iloisesti "moikka, nähdään kohta", eikä toinen koskaan tulisikaan takasin.

Kaksi vuotta sitten kesällä, kun asuttiin viel vanhassa paikassa, mä olin venereissus Turun saaristossa mun serkun ja sen vanhempien kanssa niiden isolla veneellä. Äiti soitti yks ilta ja kertoi, että meitä vastapäätä asunut pappa oli kuollut sydänkohtaukseen ja se oltiin tultu hakee medihelil läheiselt tenniskentält. Mulle tuli kauheen huono omatunto, vaikka ei se muhun mitenkää liittyny. Mut se pappa oli aina sellanen, et ku se näki, et menin koirien kaa ulos nii se tuli heti ulos ja yritti saada mua juttelee mut mä vaan kävelin tylysti ohi. Mulle tuli niin huono omatunto, ettei mitään rajaa.

Viimeisin tapaus taitaa olla tuo Keravalla tapahtunut puukotus, kun se 14-vuotias tyttö tapettiin vaan sen takia, että jätkä halus hoitoon. Eikö se olis voinu tehä jotain muuta, miks piti puukottaa nuori tyttö kuoliaaks?? Mä en oo koskaan tuntenu, en nähny enkä mitään tota tyttöä, mut silti se asia itkettää mua. Miten sairaita ihmiset voi oikeesti olla?

Suomessa on muutenki tosi vaikee päästä hoitoon. Jenkeis ne pistää kaikki vaikka väkisin pakkohoitoon, Suomessa potilas saa itse päättää mitä se haluaa. Mä en tajuu mitä järkee siinäki on, ei kai kukaan haluu vapaaehtoisesti pakkohoitoon mennä? Kun Suomessa kesä-aikaan tahtoo päästä kallonkutistajan puheille, saa odottaa monta viikkoa vastausta. Jenkeissä kallonkutistajia on joka kulmassa, täällä joutuu jonottamaan. Mitä sitten, kun hoitoon haluava tekee loppupelissä itsemurhan, kun ei kukaan hoida ja auta? Kuka sen tuskan korvaa lähimmäisille?

Multa ei oo koskaan kuollut ketään lähimmäistä. Vaarit kuoli ennen ku synnyin, mummo ja mummi on viel elossa. Multa ei oo koskaan kuollut ku kaks koiraa ja hoitohevonen. Nekin tosin otti koville, ei voi muuta sanoa.


Muffi.<3

Yela.<3

Polle.<3

Valkoinen toppi >>> Thaimaa
Mustat shortsit >>> H&M
Laukku >>> kirppari
+ kengät valkoiset läpsykkäät

-Emu

Vähän viileämmän päivän viettoa

Eilisen ostokset:


Kuten on jo sanottu, olen intohimoinen käsitöiden tekijä. Tällä hetkellä noista langoista syntyy tuubitoppia syksyksi pidettäväksi mustan pitkähihasen kanssa. Idea näyttää ihanalta mun päässä, mutta saas nähdä mitä se sitten todellisuudessa on... Langat oli alessa 3 € kerä ja pyöröpuikot oli -50%, en tosin tiedä paljon ne loppujen lopuks makso.

Tämän päivän ostokset:

Mä en tajuu mikä muhun menee aina kesäisin, muhun iskee epämääräinen kirppiskärpäsen purema. Nyt käytiin Sarpan kanssa Lohjan asemalla Lohjan keskuskirpparilla ja mukaan tarttui Tommy Hilfigerin paita 3 €, valkoinen ihana unelma laukku jota oon aina ihaillu kaikilla muilla ja nyt löysin sen itse 1 € ja sit kasetti josta tuunaan kaulakorun 0,75€. Oon kyl aika tyytyväinen itteeni ton laukun suhteen. Olin ihan varma, että se maksaa väh. 6 €, mutta kun hintalapussa luki vain 1 €, se lähti sen enempiä miettimättä mukaan. Sarppa osti Lacosten kengät (vaan neljällä eurolla, vähä masentavaa ku ne ei ollu mun kokoset.), aurinkolasit ja kaulahuivin. Mä meinasin ostaa myös United Colors of Benettonin paidan, joka oli punanen ja se oli neule ja siinä oli huppu ja se oli hihaton. Mutta todettuani että se on punainen ("Tää on kyl oikeesti ihana paita... Mut hei täähä on punanen!"), se sai jäädä roikkumaan henkarilleen. Hmph. Rahaa meni siis 4,75 €.

Piti lähteä viellä serkun ja muutaman kaverin kanssa Lietsuun, mutta totesin että tuolla on niin paljon pilviä, etten taidakaan lähteä palelemaan turhaan. Jään ennemmin päivittämään blogia ja mummoilemaan puikkojen ääressä.

Kirjastossakin tuli käytyä tänään. Lainasin kaksi Harry Potteria, Order of the Phoenix ja Half-Blood prince. Enää siis kolme kirjaa lukematta, ja sitten on kaikki Potterit luettu englanniksi.

Tästä tuleekin mieleeni, kun luin Harry Potter and the Chamber of secrets, niin Aada, mun neljä vuotias siskontyttö tuli mun huoneeseen.
Aada: Täti, mitä sä luet?
Minä: Harry Potteria
Aada: Ai Harri Petteriä?
En voinu ku nauraa sille. Se oli niin sulonen.



Musta t-paita >>> H&M
Ruutushortsit >>> H&M
Kaulakoru >>> serkku toi tuliaiseksi Thaimaasta

Kuva on otettu peilin kautta, koska normaalissa kuvaus paikassani oli vähän ruuhkaa (tuuletin on valloittanut sen kohdan missä pitäis olla kamera xD ).

-Emu

Perusperjantai

Eilen oli kyllä ihan mukava päivä. Aamusta lähdettiin Callen kanssa rannalle, jonne myöhemmin tuli Bubu ja serkkuni. Käytiin uimassakin, oon niin ylpee itestäni ku hyppäsin laiturilta. Kolmoseen en uskaltanu, Bubu näytti vampyyrimallia ja serkku meni perässä. Mä pysyin turvallisesti laiturilla, josta Calle sitten pudotti mut alas. Calle itsehän ei suostunut sukeltaa, joten se lähti karkuun ku sanottiin et me kastellaan se. Varsinainen hienohelma.

Lähdin siinä joskus puoli neljän aikoihin ostaa Henniksen kanssa ämpäriä iltaa varten. Tarkoituksenammehan oli tehdä boolia. Samaan syssyyn tarttui muutki booliin tarvittavat aineet. Ai että.

Booliimme tuli:
4 purkkia mansikkajuissia
2 litraa Lidlin spriteä
Paljon pakastemansikoita
0,7 Suomiviinapullo
Jäitä
Vaniliinisokeria

Kannattaa kokeilla, se on tosi hyvää! :)

Illalla Henniksellä, Tinttixi oli löytäny tiensä sinne ja juominen saattoi alkaa. Pikku-Hennikin saapui paikalle ja lähdettiin rantaankin. Sieltä lähdettiin muutaman mutkan kautta kotiin (Henniksen avaimet mm. katosivat, mutta Pikku-Henni löysi ne iloisesti huutaen: "Mä oon sankari!") Hennikselle. Siellä Pikku-Henni meni nukkumaan, josta se tuli muutaman sekunnin päästä takasin meijän toisten seuraan. Hennis lähti viemään yhtä kaveria pyörällä takasin kaupunkiin ja me mentiin Tinttixin ja Pikku-Hennin kanssa nukkumaan. Tai siis lähinnä, Pikku-Henni ja Tinttixi sammu ja mä kukuin hereillä ja odottelin Hennistä.

Kun Hennis saapui takaisin, me lähdettiin ettimään yhtä lippistä, minkä Hennis oli heittänyt pöpelikköön kiukuspäissään. Lippis siis ei ollut hänen omansa, se oli yhden kusipään, joka käytti julmasti hyväkseen yhtä Henniksen pikkusta, joka oli tooosi päissään. Mulla oli ehkä seksikkäimmät vaatteet ikinä, H&M:n jätkien huppari, ne mun Mangosta ostetut farkut ja Henniksen punaiset, liian suuret kumisaappaat. Ne oli kyllä huomattavasti parempi vaihtoehto ku mun omat korkkarit. Ikävä kyllä lippistä ei löydetty, Hennis ja Tinttixi etti sen sitten seuraavana päivänä, siis tänään ja löysi sen. Eihän sekään ollut maksanut ku vaan 50 €...

Oon nyt kyllä ehkä vähän katkera. Kukaan ei suostunu tulee mun kaa tänää rannalle. Calle palo eilen niin pahasti ettei voinut, Bubu lähti Hesaan, serkku oli töissä, Tinttixi ja Hennis meni omilla tahoillaan rantaan, ja Sarppa ja Norde meni väärälle rannalle, mis on kauhee uida. Sain siis tyytyä omaan takapihaan.

Päivän hyvätyö: Mun kaveri Unski oli ollut jo tunnin niiden ulko-oven takana ja venannu, et se pääsis sisälle, koska sil ei ollut avaimia. Niinpä, Unski sitten soitti keskeyttäen mun itteni grillaamisen ja lähdin hakemaan sille Lietsusta avaimia sen pikkuveljeltä ja sit kiisin komeasti Nummentaakse viemään niitä avaimia.

-Emu

Kshii

Nyt se on virallista. Mun lempielokuva vaihtui tyystin, on siinä sentään sama asia kyseessä. Vampyyrit. Pääosassakin on vanha kunnon Lestat, tosin sitä ei esitä Tom Cruise, vaan Stuart Townsend.

Kattokaa nyt sitä. Aaaaahhhh. Oltiin Bubun kanssa iha kikseis ja mun serkku katto vieres sillee okeeii, selevä. Mä ja Bubu ollaan "vähän" hulluina näihin ihaniin "olentoihin". Ahihi. Tuli heti vähä sellanen "oh, bite me Lestat!"-fiilis ku katto tätä elokuvaa.


Aivan, ja elokuvan nimihän on siis Kadotettujen kuningatar (Queen of the damned). Aivan paras. Aivan ihana. Aahhh. Tässä Lestatista tulee rocktähti, jonka laulu herättää muinaisen, vampyyreiden yliäiti Akashan. Ja sitten tuleekin vähän sitä ja tätä ja tota ja tuota ja sitten onkin aahhhh.

Ihan mielelläni mä tuon Lestatin kanssa kylpyyn menisin. Stuart Townsend jotkin luontu tai sointu tähän rooliin uskomattoman ihanasti, siinä oli jotain vampyyrimaista viehätysvoimaa, mitä Tom Cruisessa ei ollut elokuvassa Veren vangit. Mun on ihan pakko lukee nää kirjat. Ihan must.

Jjeap, tänään olin siis rannalla Bubun kanssa, jonne tuli sitten serkkuni ja hänen poikakaverinsa ja sitten mun toinen kaveri ja sen poikakaveri ja siinähän sitten oli kaksi onnellista paria ja minä ja Bubu. No, elämä on. Lopulta otettiin Bubun kanssa härkää kiinni sarvista ja juostiin järveen. Minä ensin, ja sitten rohkea poika perässä. Pikkulapset vähän katto ku juoksin pitkät jalat viuhuen ohi järveen ja äkkiä pois, kun ne itse lillu siellä oikein urakalla. Hihi. Noh, muistan mä iteki vielä pari vuotta sitte oli vesi kuinka kylmää tahansa, nii kyllä siellä jaksoi olla. Uskomatonta. Tänä vuonna otin kyllä talviturkin pois "jo" toukokuussa, kun vesi oli huijat +12. Pakko on kyllä myöntää, että oli vähän lämpöisempää vettä tällä kertaa, ei kuitenkaan niin lämmintä että sinne olis voinut asumaan jäädä.

Mutta musta ei saa tällä hetkellä yhtään mitään järkevää ja järjellistä irti, oon vieläkin niin ton elokuvan lumoissa. Pakko saada se omaksi, kunpa löytäisin sen jostain... Eilen tajusin kaupassa, että Johnny Deppin Sweeney Todd: Fleet Streetin paholaisparturi ( Sweeney Todd: The Demon barber of Fleet Street) on vihdoin ja viimein tullut DVD:lle. Kun ikä ei oikein riitä, eikä tarpeeksi vanhaa seuraa löytynyt, jäi multa sitten niihin elokuviin meno pois. Jos vaikka vuokraisi sen tässä joku päivä, se olis ihan kiva juttu sinänsä.

Pitänee kohta puoliin mennä untenmaille, että jaksaa huomenna mennä ajoissa rannalle Callen kanssa. :)

Unet.<3 -Emu

KSHII! Niinku ne vampyyrit sanoo ;)

Muuttumisia

Mä oon tänään miettiny sitä, että miten ihmiset muuttuu. Vai muuttuuko ne ikinä? Lohjan pahimmat pleijerit on just niitä, jotka ei tuu koskaan muuttumaan. Ja silti kaikki ihmiset lankee niihin. Miks? Ajatteleeko aina ihmiset, että kyllä se mun takia muuttuu? Paskanmarjat. Kukaan ihminen ei mun mielestä pohjimmiltaan muutu koskaan kokonaan. Aina se pieni pleijerin murunen häilyy "ex"-pleijan mielessä, vaikka se yrittäisikin tehdä jotain muuta.
Tai muuttuuko pettäjät? En usko. Jos mies pettää kerran, se pettää myös toisenkin kerran. Pahinta on, jos antaa pettäjälle anteeksi. Silloin se saattaa pettää sen varjolla uudelleen, että "kyllä se mulle anteeks antaa". Pitäisikö sellaista antaa anteeksi? Jos todella välittää toisesta, on ehkä tosi vaikeeta antaa toisen mennä, mutta luottamus on hyvän ja toimivan suhteen ydin. Olisiko kiva aina miettiä, jos mies on hetkenkin myöhässä, että mitä jos se on taas jonkun toisen naisen kanssa?
Luottamus on jännä juttu, toisaalta ei koskaan voi kehenkään luottaa täysin. Luottamus tosin on hyvin päänsisäinen juttu. Jos on päättänyt olla luottamatta, niin minkäs sille voi.

Ainoa asia, mikä ihmisessä todella voi muuttua on ulkonäkö. Toisilla se saattaa jättää muuttumatta, toisilla se taas muuttuu. Joillakin se muuttuu parempaan, toisilla taas pahempaan suuntaan.


Johnny Depp on muuttunut toisaalta paljonkin, toisaalta ei yhtään. Huomaa kyllä, että kyseessä on sama ihminen, mutta toisaalta muutosta on tapahtunut paljonkin. Ah.<3

Ja mitä nämä kaikki vertailut olisivat ilman iki-ihanaa Daniel Radcliffeä? Ensimmäisessä kuvassa Dan on ensimmäisessä Harry Potter elokuvassa, toisessa noin nykypäivässä. Paljon kohutussa Equus näytelmässähän Dan viettää aikaa lavalla alasti. Monelle Potter fanille tämä oli järkytys, mua se ei kyllä yhtään haittaa, että pikku-Dan on aikuistunut! Ah.<3>
Keira Knightley tuli tutuksi elokuvasta Parempi kuin Beckham (Bend It Like Beckham). Keira on kaunistunut, mitä nyt vähän myös laihtunut. Hänestä(kin) on liikkeella anoreksia huhuja, tosin siltä se vähän näyttääkin.


Nuori Norma Jean Baker on muutenkin jo nätti tyttö, mutta itse Marilyn Monroena joku niin upea. Kuvassa Marilyn on viimeisessä, kesken jääneessä elokuvassaan. Jos joku maailmantähti on idolini, niin sitten Marilyn Monroe! Seiniäni koristavat kolme taulua, kello ja kalenteri, sekä avainnipussani roikkuu Marilyn-avaimen perä. Häpeäkseni myönnän, etten ole nähnyt kuin yhden hänen elokuvistaan. Hmph.

Ja sokerina pohjalla, tietysti mun on pakko laittaa oma muuttumis kuvani:


Ja minähän sitten olenkin näitä ihmisiä, jotka eivät muutu pätkääkään! Kyseessä on siis ensimmäisen luokan kuvani, ja toinen on ysiluokan kuva. Tosin mulla ei kyllä oo enää otsahiuksia. Leikkaan ne syksymmällä takasin, lämmittämään talveksi.

Tänään alkoi vihdoin ja viimein HELLE! Sitä on odotettu tässä suurin piirtein koko kesä. Heti oli pakko mennä takapihalle ottaa arskaa, tosin meijän takapiha on niin juntti, että se oli melkeen koko ajan varjossa. Hmph. Koiratkin tuli mun kanssa sinne ja leikkivät hevosia (ne siis söi ruohoa). Illemmalla menin Cacun kanssa kaupunkiin ostaa sen poikakaverille synttärilahjaa, mikä on ehkä söpöin ikinä. Haisulipyyhe! :'D Haha. Ja löysin Latvalasta halvan ämpärin perjantaiksi, tosin en ostanu sitä.

Huomennakin vielä helle, jos menis huomen vaikka rannalle?

:): Emu

Elokuva, laastari ja vesimeloni

Tänään päätti taas vaihteeksi sataa vettä. Tosin sitä ei tullut samallalailla kuin eilen, onneksi. Kuitenkin, sadepäivän ainoa oikea viettotapa on katsoa hyvää elokuvaa (tai huonoa, ei sitä koskaan tiedä mitä elokuva pitää sisällään jos sen vuokraa) hyvän ystävän kanssa. Katsoin Sarpan kanssa Paksuna (Knocked up) ja pakko sanoa, että se oli ihan sairaan hyvä! Tosin taas tämänkin kaksi tuntisen ansiosta tämä tyttö kieltäytyy kohteliaasti kunniasta, mä en halua lapsia. Tosi moni voi kuvitella sitä, että mähän olen vasta 16-vuotias, ei sitä koskaan tiedä mitä tapahtuu. Mun oma isosisko tuli raskaaksi mun ikäsenä, eikä mulla ole pienintäkään aikomusta uusia sitä. Hyi. Lapset on mun mielestä ehkä maailman rasittavin asia, minä kyllä kahden lapsen tätinä tiedän. Lapsia on Aada 4 vee ja Eemeli 1 vee. Eemeli on tädin mussukka vielä, kun se on niin pieni ja sitä näkee niin harvoin, kun mun veli, siis sen isä, asuu Espoossa.
Mutta takaisin aiheeseen, siis siihen elokuvaan! Leffassa siis on tämä mies, joka on ihan nobody nörtti Ben Stone (Seth Rogen), joka rakastaa vetää pilveä yms. ja tämä nainen Alison Scott (Katherine Heigl, Greyn anatomiasta), joka on E!:llä töissä ja on muutenkin upea. Yhdenillanjutun jälkeen Alison tulee raskaaksi. Ja loppu onkin melkoinen soppa.


Illalla kävin toisella kaverilla, joka siis asuu omassa kämpässään. Siellä oleskelin pari tuntia ja sitten kotiin. Kotona sheivasin taidokkaasti jalkani, josta todisteena ehkä ihanin Hello Kitty laastari:


Kyllä noi mun polvetkin sitten on niin nätit. Nuo Hello Kitty laastarit oli muuten tälläisen köyhän teinitytön lompakolle kalliit, hinta oli kirpaiseva (LAASTAREIKSI!) 2,65 €, mutta Calle painosti ostamaan, joten siitähän ne sitten mukaan lähti. Melkein kaikki on jo käytetty, ja ne on oleskellut mun laukussa peräti kaksi viikkoa. Mutta kun ne on niin ihania.

Ja Emun iltahan ei ole mitään ilman vesimelonia. Olin haljeta aaawitteluun kun otin palasen käteeni sitä pilkkoessani pienempiin palasiin laittaakseni sen murokulhoon, että söisin sitä lusikalla:


Vesimelonista lähti ihan itekseen tollainen palanen! Ja pakkohan siitä oli kuva ottaa.

Huomenna pitäs paistaa arska.<3>

Ukko paukkuu

Täällä Lohjalla päätti sitten alkaa sataa vettä ja ukkostamaan. Sateessa ei ole mitään vikaa, ukkonen sen sijaan... Argh mun pää! Burana on otettu jo, mutta ei helpota. Toivottavasti se meni ohi jo, en yhtään tykkää ukkosesta. Vanhempi koirakin on ihan paniikissa. Nuorempi on niin hölmö, ettei se koskaan mistään mitään ymmärrä.

Kävin tänään kuuntelemassa mummolla, miten ihana oli viime sunnuntaina olla häissä. Häät oli Punkaharjun mökillä ja ne oli tuplahäät. "Sellaiset tosi perinteiset", mummu kehui. Oli siellä ollut kuulemma perinteisiin häihin kuuluen myös poliisit paikalla. Joku oli kännissä alkanut uhoamaan mm. mun iskälle joka on sellainen lähes kaksi metrinen mies. Uhoaja oli sellaiset kaksi päätä pienempi ja noin sata kiloa laihempi. Tätini oli ystävällisesti heittänyt uhoajaa kaljatölkillä päähän. Nyt kyllä harmittaa, etten päässyt mukaan. Iskä sanoi, että olisi ottanut mut mukaan jos olisi saanut vuokrautksi asuntovaunun. Mökillä kun on vaihtoehtoina nukkua teltassa tai taivasalla. Porukkaa siellä on aina niin pirusti.
Viimeksi kun olen siellä ollut, olen ollut niin pieni, etten minä siitä mitään muista. Harmittaa sekin.
Mummu oli ollut siellä puolitoista kuukautta. Nyt se on kaksi viikkoa kotona ja lähtee sitten Lappeenrantaan viikoksi. On se mukavaa, että edes jollain on toiminnan täytteinen loma.

Mummulle tuli myös kaksi hänen ystäväänsä vierailulle, kun olin siellä. Mummu alkoi heti kehuskelemaan, että minä pääsin kauppikseen. Mummon ystävät olivat siis pariskunta, josta nainen kiinnostui heti, että: "Aijaa, mikäs sinusta sitten tulee?" Nolona minä siihen sitten vastaan että merkonomi. Jos tulee.

Oon ihan vakavasti ajatellu, että jos vuoden tuolla länsiuudenmaan koulutuskeskuksessa viihtyisi ja ensi vuonna hakis sellaseen kouluun mihin haluisin. Merkonomina olo ei kiinnosta pätkän vertaa, vasta yhteishaun jälkeen mieleen tuli hotelli ja ravintola-ala. Tahtosin nimittäin päästä hotelliin esim. aulaan töihin. Ihme unelma-ammatti. PaKallekin piti hakea, mutta sitten ajattelin, että en mä kuitenkaan halua mummojen hiuksia pestä loppu elämääni. Jälki viisaus on paras viisaus, onhan kampaajan ammatissa muutakin. Mummokin oli samaa mieltä, että jos tuolla edes vuoden olisin ja sitten ensi vuonna haen uudelleen.

Mummolta menin kotiin ja sieltä sitten siskoni tuli minut hakemaan. Leikittiin amiksia kolmelta iltapäivällä ja ajeltiin pitkin Lohjaa. Siskon alkoi tehdä mieli jätskiä, ja siitä sitten mentiin torille jäätelökioskille. Siellä oli tuttu myymässä, joka muisti jo, että suklaa tulee aina alemmaksi palloksi. Joskus muistan, että joku torvelo oli laittanut suklaan ensin, mikä oli ihan kamalaa. Ei suklaa voi olla ensin!

Muistin jopa tänään katsoa päikkärit! Oon aika ylpee itestäni, oon koko kesän laiminlyönyt lempisarhaani täysin. Mutta sen esitysaika vaihtuu niin tiuhaan tahtiin, ettei sitä hullukaan voi muistaa. Päikkäreitten jälkeen vein koirat ulos ja samalla hetkellä alkoi sataa vettä. Ja sitä onkin sitten satanut tähän hetkeen saakka, vieläkin sataa.

Mulla on äidille pähkäiltävää. Joko hän antaa mun ottaa huulikorun huulen sivuun tai kielikorun. Siinä saa hän päättää, jommankumman aion ottaa viel tän vuoden puolella. Piste.


Neuletakki >>> Gina Tricot
Valkoinen toppi >>> H&M
T-paita >>> Lindex
Farkut >>> Mango
Sukat >>> Äidin vaatekaappi
Rippiristi >>> Äiti
+ Mustat kengät

<3: Emu